Sjundbynkoski 1930-luvun lopulla. Kuvan pojan yläpuolella oikealla kallioperässä on isoja syvennyksiä. Näissä sukukypsät meritaimenet lepäävät matkallaan yläjuoksulle.

 

Suvanto

Kosken alapuolisessa suvannossa ja myllynpadossa Fiskodingens Vänner pyydystivät meritaimenia vuosina 1938-1939.

Lypsämisen jälkeen kalat palutettiin Sjundbynjokeen.

Voimalaitoksen uoma

Voimalaitosuoman suistossa siitoskalat pyydystettiin lyhyillä verkoilla. Voimalaitoksen takana sijaitsi kalankasvatuslaitos, jossa tuotettiin lähinnä hauen- ja suutarintaimia kartanon ja lähialuieden tarpeisiin. Lohenpoikaset tuotettiin Voikkaalla ja Porlassa.

 

Kuljetusastia

Kuljetusastioissa kalanpoikaset vietiin kasvatuslaitokselta istutuspaikoille.

Kuoriutumislasi

“Arvidssonin putket” valmistettiin Ruotsissa ja Sjundbystä kuoriutumislasit evakuoitiin Eriksgårdiin Veikkolaan. Hauenpoikaset (noin 40 000 kappaletta) vietiin Kynnarin Lillträsketiin Porkkalan alueen evakuoinneissa syyskuussa 1944.

 

Luonnos mädin kuoriutumislaitoksesta

Myllyrakennuksen seinän vieressä sijaitsi luonnoksen mukainen kalankasvatuslaitos. Vesi otettiin myllyuomasta ja laitoksessa tuotettiin hauenpoikasia.

Kartanon lapset leikkimässä kalankasvatuslaitoksella.

Passilan koski

Sjundbyn kalankasvatuslaitoksen kalanpoikaset istutettiin eri puolille Uuttamaata ja jopa Helsinkiin, mutta myös järviin ja vesistöihin Siuntiossa. Kuvassa Passilan koski Siuntionjoen vesistössä ennen ja nyt, jonne Fiskodlingens Vänner istutti meritaimenpoikasia ja purotaimenpoikasia.

Lähde: Fiskodling och fiskevård -kirja, jonka julkaisija on Fiskodlingens vänner i Finland, Kurt Segerstråle, Helsinki 1947.

Kuvalähteet:
Fiskodling och fiskevård -kirja,
Historialliset kuvat: Berhard Åström 
Nykykuvat Heidi Holmlund.